Työmies on palkkansa ansainnut

Googlasin eräänä iltana tuota lausetta ”työmies on palkkansa ansainnut” ja törmäsin lukuisiin kannanottoihin, blogeihin ja artikkeleihin joissa vaatimalla vaadittiin oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa palkkausjärjestelmiin. Ajatukseni lähti liikkeelle alkuperäisestä siitä originaalista opetuksesta joka sijaitsee Luukkaan evankeliumissa 10: 7. Jeesus opetti ja opettaa edelleen että meidän tulee lähteä ja toimia niiden keskellä jotka apua tarvitsevat, palvellen ja rakastaen.

Jouduin kuitenkin hieman harhaan kun kuvittelin että Matteuksen evankeliumi 20: 1-16 pitäisi sisällään tämän lainauksen. Siinä Jeesus opetti kuinka kaikille työmiehille maksettiin sama palkka riippumatta siitä kuinka pitkän päivän he olivat tehneet. Toiset kuitenkin nurisivat että heille kuului isompi palkka koska he olivat tulleet jo aikaisemmin työhön ja isäntä joutui ojentamaan heitä sanoin: ” Enkö saa tehdä omallani, mitä haluan? Vai onko silmäsi nurja sen tähden, että minä olen hyvä?”(Matt. 20:15).

Joudumme jatkuvasti näiden kysymysten äärelle arkipäivän toimissa. Olenko minä oikeutettu saamaan enemmän ja olenko arvokkaampi kuin joku toinen? Se missä yhteydessä Jeesus opetti meitä saamaan sen minkä olemme ansainneet oli mielenkiintoista todeta. Luukas 10: 2 Ja hän sanoi heille:”Eloa on paljon mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa”.
Ja tässä yhteydessä Jeesus vielä sanoi että :”Kun tulette johonkin taloon, niin sanokaa ensiksi: ”Rauha tälle talolle! Ja jos siellä on rauhan lapsi , niin teidän rauhanne on lepäävä hänen päällänsä, mutta jos ei ole niin se palajaa teille. Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa , mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon” (Luuk. 10:5-7).

Mielenkiintoista ja aivan päinvastoin kuinka me ymmärrämme ja käytämme tänä päivän tuota ikuista lausetta. Me olemme oikeutettuja ilman esityötä eli rukousta vaatimaan asioita ja oikeutusta omille pyrkimyksillemme. Me emme uskalla lähteä teille ja aitovierille ilman asiaan kuuluvia täsmävarusteita. Pelkäämme joutuvamme kuin lampaat susien keskelle, siis pelkäämme vaikka Jeesus sanoo, että Hän antaa meille vallan tallata käärmeitä, skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava (Luuk. 10:3-4 ja 19). Mutta meidän täytyy tehdä se rukoillen ja näin itseämme varustaen.

Omassa työssäni joudun joka päivä sen tosiasian eteen että ilman rukousta, keskustelua Jumalan kanssa en jaksa enkä uskalla käydä päivän työhön ja vaatimuksiin. Jumala on ihmeellinen voimanantaja eikä Hän pyydä muuta kuin uskollisuutta sanansa toteuttamiselle ja keskusteluyhteyttä. Työmies on palkkansa ansainnut mutta rukoilkaa siis elon Herraa! ”Rakasta Herraa Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi, koko voimastasi ja koko mielestäsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”

Päivi Valkoniemi
Kirjoittaja toimii oy noark ab:ssä johtajana, työkuntoutuspalvelut vastuualueenaan