29.1.2012

Etäinen lähimmäisyys

Valtakunnallisen lähimmäis- ja avustustyön vastuuhenkilöinä, tunnemme Päivin kanssa usein piston sydämessämme. Aikamme ei riitä kaikkeen, eikä kaikille. Teemme sydämestämme lähimmäistyötä, mutta olemme joutuneet tietoisesti valitsemaan mihin aikamme käytämme. Meillä on vain rajallinen aika parasta työkykyä ja henkisiä voimavaroja. Kirjoitan tätä sinulle, jolla on samanlaisia tuntemuksia omassa elämässäsi ja aivan erityisesti sinulle, jolla on odotuksia meidän suuntaamme.

Päivi kasvoi ympäristössä, joka oli sosiaalinen, mutta alkoholin ja syvän syrjäytymisen värittämä. Aikuistuessa hän sai valita ja etsivä löytää. Oma polkuni kulki tien, jossa en ikipäivänä luullut tarvitsevani Jumalaa, mutta toisin kävi. Päivi, enkä liioin minäkään voi pakottaa ketään elämään löytämämme uskon ehdoilla, mutta niin paljon maailma olemme nähneet että myöskään me emme ole valmiita tekemään enää kompromissia vanhan ja uuden välillä.

Tiedämme että avioliittomme pelastui yhteisen uskon myötä, sen myötä suhde lapsiimme on syventynyt ja iloitsemme jos lasten lapsistakin. Oma nousuni jättiveloista talouden tasapainoon ja Jumalan rikkauksien maailman löytämiseen on tehnyt minusta kylläisen ja Päivistä syvästi kiitollisen kulkijan.

Tiedän että Hämeenlinnan seudulle jäi monia sukulaisia ja ystäviä, jotka kokevat tulleensa hylätyksi. Suurehkoksi paisuneen Samaria-groupin ja sosiaalisen yrityksen Oy Noark Ab:n johtaminen, ajan etsiminen lasten tapaamiseen, lastenlapsen hoitamiseen, opiskeluun, vapaapäiviin - jotka nekin ovat tärkeitä -, seurakuntaelämään sekä muihin tärkeisiin yhteyksiin, kuten äitini tapaamiseen, vievät ajastamme kaiken.

Arvovalintamme, asuinpaikkamme, työmme ja perheemme kasvaminen ovat asioita, jotka ovat muuttaneet elinpiiriämme. Jokainen matkan varrella kohdattu ystävä, sukulainen ja lähimmäinen ovat piirtyneet "sydänfilmille". Me emme ole hylänneet ketään, mutta pieninä ihmisinä meistä ei ole kantamaan kaikkia. Sen tehtävän me olemme jättäneet Kaikkivaltiaalle Jumalalle, jonka syliin kannamme niitä joita emme ehdi tavata.

Ismo Valkoniemi

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

olen tänään painiskellut samaisen asian kanssa,,,Jumala pitää meistä huolen,, hän haluaa auttaa meitä,, hän ei kunniaansa jaa..olemme riippuvaisia hänestä. otan ilolla vastaan kaiken mitä hän antaa,,, jätän muut hakemiset ja taistelut sosiaalietuuksista,, hassua,, miksi etuuksista pitää taistella,,esim, vammaispalvelut. komusta riittää,, aikaa jää keskittyä olennaiseen,,ja minkä aikki valtias parhaaksi näkee,,sitä se epäilemättä on,,, ei tarvitse täytellä valitushakemuksia..ym.- anne-

Häiriintyikö elämäsi piispojen uudesta tulkinnasta?

          Jos katsoo kirkkohistoriaa pelkistettynä ja vähän silmiä siristäen, niin saa suoran linkin    tämän  päivän ongelmiin. Otetaanpa ä...