Lehdistön motiivit vaaleissa

Jouduin sensuurin kohteeksi kotimaa24-sivujen blogissani, varmaan ihan aiheesta. Yritin käsitellä vahvasti satiirilla sävytettynä tuntemuksiani uutisesta, jossa ministerin avustaja oli ajanut ministerin seläntakana lakiehdotusta, joka mahdollistaisi miesten synnyttämisen. Ehkä vahvin heittoni oli ajatus, jossa voisin entisenä miehenä olla joskus miss Suomi ja synnyttää Rauhan maailmaan (tai hirmumyrsky Katriinan). Varmasti hyvä maku oli koetuksella, sen myönnän. Siinä mielessä ei haittaa vaikka blogini alle kahdessa minuutissa sensuroitiinkin.

Ymmärrän hyvin, että nämä asiat kuuluvat marginaaliin, mutta sittenkin ne hallitsevat mediaa miltei päivittäin. Miten me tavalliset ihmiset voimme käsitellä asiaa. Onko niistä lupa kirjoittaa, vai ovatko ne pyhiä tabuja, joihin ei ole lupa kajota? Eikö lakimuutokset edellytä aina kansalaiskeskustelua sekä valitsemiemme edustajien käyttämistä lainsäädäntötyössä siten kuin eduskunnan tehtäväksi on säädetty? Ei kai asioita missään tapauksessa voi viedä eteenpäin niin kuin nyt oli vaarassa käydä, piilossa ministeriltäkin?

Olen myös ehdokkaiden pätevyyksiä arvioitaessa joutunut kysymään itseltäni, mitkä ovat ne pätevyysseikat, joiden vuoksi Pekka Haavisto on monen toimittajan suosikki valtalehdistössä. Onko sittenkin pääasiallisesti juuri seksuaalinen suuntautuminen se seikka, joka Haavistoa kaikkein eniten pätevöittää tietyn kansanosan ja monen mediavaikuttajan silmissä? Vai olisiko lehdistö niin ovela, että se näkee Haavistossa ja hänen puolisossaan kohteen, jonka avulla lehdistö tulee tekemään valtaisat rahasummat seuraavan kuusivuotiskauden aikana? Mikä olisikaan herkullisempi kohde, kuin hänen puolisonsa Antonio Flores, joka jo nyt alkaa hermostumaan lehdistön edessä. Käsittääkseni hän on jo väistellyt lehdistöä ja poistunut nyt Eurooppaan kuumimman kampanjavaiheen tieltä.

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio ovat lehdistön näkökulmasta värittömiä. Heidän kustannuksellaan rahaa ei tulla tekemään. Niinistön presidenttikausi tulisi sujumaan varsin säädyllisesti ja yksityiselämää raotettaisiin varovasti. Kohujuttuja, rattijuopumusta tai kampaajan arkea asiakkaineen ei olisi tarjolla.

Suuret tunteet ovat nyt pelissä. Juttuja sensuroidaan, ylilyöntejä tulee, mutta tämä blogi on ihan rehellistä pohdintaa ilman pilkkaamisen tavoitetta. Pidettiin siitä tai ei.

Ismo Valkoniemi