Raamatusta nousevia ajatuksia teemaan ”voittava seurakunta”

4.6.2016 Teksti perustuu saarnatekstiini joskus muinoin Hämeenlinnan vapaaseurakunnassa

Valtakunta, joka ei järky, Hepr. 12:14-29:

”Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet. Katsokaa, ettei joukossanne ole ketään siveettömästi elävää tai maailmallista, sellaista kuin Esau, joka yhdestä keitosta myi esikoisuutensa. Tehän tiedätte, että kun hän myöhemmin halusi siunauksen itselleen, hänet hylättiin. Hän ei saanut tilaisuutta parannukseen, vaikka hän sitä itkien anoi.

Ette te ole tulleet käsin kosketettavan, tulta suitsevan vuoren juurelle, sinne, missä oli synkkä pilvi, pimeys ja myrskytuuli, ette sinne, missä kuultiin torventoitotus ja ääni, joka puhui niin, että kaikki pyysivät päästä kuulemasta enempää. He eivät kestäneet määräystä: "Jokainen, vaikkapa eläinkin, joka koskettaa vuorta, on kivitettävä hengiltä." Se näky oli niin pelottava, että Mooseskin sanoi: "Minä pelkään ja vapisen." Ei, te olette tulleet Siionin vuoren juurelle, elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo. Teidän edessänne on tuhansittain enkeleitä ja juhlaa viettävä esikoisten seurakunta, ne, joiden nimet ovat taivaan kirjassa. Siellä on Jumala, kaikkien tuomari, siellä ovat perille päässeiden vanhurskaiden henget, ja siellä on uuden liiton välimies Jeesus ja vihmontaveri, joka huutaa, mutta ei kostoa niin kuin Abelin veri.

Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. Hänen äänensä pani silloin maan järisemään, ja nyt hän on luvannut:

        - Vielä viimeisen kerran minä panen maan järkkymään, enkä vain sitä, vaan myös taivaan.

Sanat "vielä viimeisen kerran" tarkoittavat sitä, että kaikki luotu järkkyy ja siirtyy sijoiltaan, jotta se, mikä ei järky, pysyisi paikallaan. Me saamme valtakunnan, joka ei järky. Olkaamme sen vuoksi kiitollisia, kiittäkäämme Jumalaa ja palvelkaamme häntä hänen tahtonsa mukaisesti, kunnioituksen ja pyhän pelon tuntein, sillä meidän Jumalamme on tuhkaksi polttava tuli.”

Miksi sinä käyt seurakunnassa? Miksi seurakunta jatkaa lähetystyötä? Miksi jotkut tekevät seurakunnassa lapsityötä, toiset nuorisotyötä ja joku päihdetyötäkin? Onko meillä vain tavan vuoksi syntynyt joukko asioita, joita kristityt tekevät? Ovatko he ulkoisen vai sisäisen pakon vuoksi seurakunnassa sunnuntaisin?

Uuden testamentin sana eklesia, voi tunnetusti viitata joko paikallisseurakuntaan taikka kaikkien kristittyjen joukkoon. Kummassakin tapauksessa se pohjimmiltaan merkitsee valittua ja kokoontunutta Jumalan kansaa. Eklesiaa kuvataan Uudessa testamentissa Kristuksen ruumiina, Jumalan omana kansana (1. Piet. 2:9-10), Jumalan peltona, rakennuksena ja temppelinä (1. Kor. 3:9, 16-17), Jumalan perheenä (Ef. 2:19) ja valittuna äitinä (2.Joh. 1).  Teksteissä puhutaan monesta jäsenestä, joita jokin pitää yhdessä koossa. Mikä on tämä jokin?

Uusi Testamentti luettelee seurakunnalle muutamia tehtäviä, kuten evankeliumin julistaminen koko maailmaan (Luuk 24:47, Matt. 28:19) sekä yhteys toisiin ja Jumalaan - Jeesuksen rukous, Joh. 17:21-22. Lisäksi seurakunnan tehtävä on hajallaan olevien ihmisten kokoaminen (Joh. 10:16, 11:51-52) ja opettamisen yhtenäisesti Jumalan Hengen avulla (1.Joh. 4:1-3, 2.Joh. 9-10). Ilmestyskirja kertoo Jumalan kansan tulevan yksimieliseksi uudessa taivaassa ja uudessa maassa (Ilm. 21:3, 22-27) tai Efesolaiskirjeen 4:4-6 mukaan ”On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu.”

Eikö yksi ruumis ja yksi Henki tarkoita hyvinkin vahvaa ”me henkeä”? Kyse ei ole minusta, vaan meistä…Anna meille meidän joka päiväinen leipämme ja anna meille meidän syntimme anteeksi!

Seurakunnan pyhittäminen ja puhdistaminen

Paavali kirjoittaa Kolossan seurakunnalle. 1:24: ”Nyt iloitsen saadessani kärsiä teidän hyväksenne. Sen, mitä Kristuksen ahdistuksista vielä puuttuu, minä täytän omassa ruumiissani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta.”

Minä tiedän että kaikkia meidän seurakuntiamme on koeteltu hyvästä syystä. Hän pyhittää ja puhdistaa sen erilaisten tapahtumien ja vaiheiden kautta. Tämä ei ole yleensä myötäkarvaan silittämistä, vaan niitä vaiheita jotka tuntuvat tapahtumien vyöryessä vaikealta. Paavalille uhraukset seurakunnan hyväksi olivat Kristuksen kärsimysten täyttämistä. Tuosta voisi jo päätellä, että Paavalin virka ei ollut viihdyttäminen, eikä hänen päämääränsä ollut kepeä.Paavali kirjoittaa Efeson seurakunnalle 5:25-27. ”Miehet, rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta pyhittääkseen sen. Hän pesi sen puhtaaksi vedellä ja sanalla voidakseen asettaa sen eteensä kirkkaana, pyhänä ja moitteettomana, vailla tahraa, ryppyä tai virhettä.”

Laumassa on puolueita

Puolueet: 1. Kor. 11.19: ”Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.”

Lauma: Apt. 20:28: "Pitäkää huoli itsestänne ja koko laumasta, jonka kaitsijoiksi Pyhä Henki on teidät pannut; huolehtikaa seurakunnasta, jonka Herra omalla verellään on itselleen lunastanut.”

Seurakunnassa on erilaisia persoonallisuuksia

Arvohenkilöitä: Gal. 2:2: ”Menin sinne kokemani ilmestyksen johdosta. Tein siellä selkoa evankeliumista, jota julistan kansojen keskuudessa; puhuin yksityisesti seurakunnan arvohenkilöille. Tahdoin varmistautua siitä, ettei kaikki vaivannäköni menisi hukkaan.”

Pylväitä ja köyhiä: Gal. 2:9-10: ”Kun Jaakob, Keefas ja Johannes, joita pidettiin seurakunnan pylväinä, käsittivät, minkä tehtävän Jumala oli minulle armossaan antanut, he ojensivat minulle ja Barnabakselle kätensä yhteistyön merkiksi: meidän oli määrä mennä vieraiden kansojen, heidän taas juutalaisten keskuuteen. Heidän köyhiään meidän vain tuli muistaa, ja niin minä olen ahkerasti tehnytkin.”

Apostoleja, profeettoja, opettajia, ihmeiden tekijöitä, parantajia, auttajia, johtajia ja kielillä puhujia: 1. Kor. 12:28: ”Jumala on seurakunnassaan asettanut ensinnäkin jotkut apostoleksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja vielä jotkut opettajiksi. Muutamilla on voima tehdä ihmeitä, toisilla parantamisen lahja, toisilla kyky auttaa muita, toimia johtajana tai puhua kielillä.”

Lahjat annettiin, jotta saavuttaisimme aikuisuudenEf. 4:11-16: ”Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen. Kun me kaikki sitten pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden, silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat kaikenlaisten opin tuulten heiteltävinä ja ovat kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloita. Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää. Hän liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa.”

Seurakunta – Jumalan salaisuus – salainen ase

Avaruuden henkivallat ja voimat tulevat seurakunnan avulla tuntemaan Jumalan viisauden, Ef. 3:8-118: ”Minulle, kaikista pyhistä vähäisimmälle, on annettu se armo, että saan julistaa kansoille sanomaa Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta ja ilmoittaa sen pyhän suunnitelman, jonka Jumala, kaiken luoja, on ikiajoista asti pitänyt salaisuutenaan. Näin myös avaruuden henkivallat ja voimat tulevat seurakunnan välityksellä tuntemaan Jumalan viisauden kaikessa moninaisuudessaan. Tällainen oli Jumalan ikiaikainen suunnitelma, joka meidän Herramme Kristuksen Jeesuksen oli määrä toteuttaa.”

Mitä avaruuden henkivallat ja voimat tulevat näkemään? Jaak. 5:14-15: ”Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan, ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi. Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan.

1. Piet. 2:9: ”Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa. 10. Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ennen te olitte armoa vailla, mutta nyt on Jumala teidät armahtanut.”

Ydin (voima) = Henkinen luottamuksen ja levon taso, yliluonnollinen rauha jota tämä maailma ei voi antaa, jossa Pyhä Henki on läsnä ja hengellinen elämä ylistää Jumalaa!

Kun tämä ydin on seurakunnassamme kunnossa, se kykenee käyttämään tietoista tasoa luoda rakenteita ja ohjelmia.
Rauhan ja levon tilasta, se voi hallita ympäristöään ja olla toiminnallisesti aktiivinen.

Kristuksen osallisuus

Joh. 15:4-9: ”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa.

"Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.

"Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen.”

Kulkekaa rukoillen, Minä johdatan: Jer 31:9: ”He tulevat itkien, hartaasti rukoillen, ja minä itse johdatan heitä.”

Salaisuus toimii – jos ydin on kunnossa, sykettä riittää

Lue, kehota, opeta, älä lyö laimin armolahjaa, 1. Tim. 4:13-14: ”Lue seurakunnalle pyhiä kirjoituksia, kehota ja opeta ahkerasti siihen saakka, kun tulen. Älä lyö laimin armolahjaa, jonka sait silloin, kun vanhimmat profeettain sanojen perusteella panivat kätensä sinun päällesi.”

Älä lyö laimin seurakunnan kokouksia, rohkaise toisia, Hepr. 10:25: ”Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.”

”Me voimmekin ylpeinä kertoa teidän kestävyydestänne”, 2. Tess. 1:4: ”Me voimmekin ylpeinä kertoa Jumalan seurakunnissa teistä ja teidän kestävyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissa ja ahdingoissa, joiden keskellä elätte.”

Henki ja morsian sanovat tule! Ilm. 22:16-17: "Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.” Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Joka tämän kuulee, sanokoon: "Tule!" Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä.”