Raha ja etiikka - maailmassa ja Raamatussa

Neljäs näytös alkamassa pitkässä näytelmässä

1. Näytös:
Länsimainen yhteiskunta uskoi löytäneensä oikean tavan toimia. Liberaali ja vapaa markkinatalous oli saanut toimia yhteiskunnan erityssuojeluksessa. Vuonna 2008 Lehman Brohthersin konkurssin seurauksena järjestelmän heikkoudet alkoivat kuitenkin avautua. Jollei julkinen valta olisi ottanut velkoja itselleen, Yhdysvaltojen lisäksi myös Eurooppa olisi syöksynyt syvään luotto- ja luottamuskriisiin. Pelkästään näiden tapahtumien johdosta Suomen evankelisluterilaisen kirkon keskusrahaston eläkerahastosta suli pois noin 150 miljoonaa euroa tuona yhtenä vuonna. Määrällisesti tämä oli lähes 20% rahaston arvosta. Suuri ”kuluttaja” Yhdysvallat sai lainaa itäisiltä luottomarkkinoilta ja korjasi oman tilanteensa lainarahalla.

2. Näytös:
Toinen näytös alkoi Islannin ja Irlannin kriiseillä. Niissä Eurooppa näytti ratkaisevan syntyvän ongelman vielä suhteellisen helposti. Irlanti ja Islanti leikkasivat nopeasti ja tehokkaasti menojaan ja saivat vastineeksi rahaa Euroopan Unionilta pankkien pelastamiseksi.

3. Näytös:
Kolmas näytös on kestänyt pitkään. Kreikan kriisi ravisteli Eurooppalaisia rakenteita pitkään ja edelleenkin se on osittain ratkaisematta. Löysässä hirressä roikkuvat kreikkalaiset ovat alentaneet elintasoaan vuosittain tuntuvasti. Aika ajoin Kreikan tielle ovat olleet kipuamassa Italia, Espanja ja jopa Ranskakin. Myös Suomessa sisäpoliittisena retorisena lauseena on käytetty termiä ”olemme Kreikan tiellä”. Tavallaan se on totta, sillä kutakuinkin koko Läntinen Eurooppa on ollut samalla tiellä.

4. Näytös:
Maahanmuuton tuomat ongelmat sekä Euro-alueen taakanjako periaatteet ovat ärsyttäneet Britit, jotka äänestävät juhannusviikolla mahdollisesta erosta Euroopan Unionista. Mikäli ero toteutuu, kaikissa maissa EU kriittiset voimat alkavat ajaa samaa päämäärää. Euroopan sairas neito Suomi on vaikeuksissa rakentaessaan sisäistä devalvaatiota ja pyrkiessä kilpailukyvyn kasvattamiseen tällä tavoin. Venäjän kauppa on jäissä venäjän talouskriisin sekä pakotteiden vuoksi. Suomi neidolle kaikki uudet häiriötekijät ovat myrkkyä. Häiriötekijöitä on kuitenkin näköpiirissä runsaasti ja mahdollisesti neljäs näytös on alkamassa.

Suuri ”seurakunta” ja ideologia sen tukena

Ideologisesti voisimme verrata länsimaista rakennelmaa seurakunnaksi ja liberaalia markkinataloutta sen uskonnoksi. ”Seurakunta” on valmis puolustamaan oppiaan kaikin käytettävissä olevin varoin. Onhan osa sen jäsenistä saanut menneinä vuosina väläytyksiä paratiisin olemassaolosta. Kauppatieteet ovat tieteenalana kietoutuneet ”uskonnon” opillisen perustan ylläpitäjäksi. Pörssit ovat temppeleitä, joiden toimituksia seurataan kaikissa medioissa yötä päivää henkeä pidätellen. Nyt kun ongelmat ovat näyttäytyneet, meitä muistutetaan siitä mitä järjestelmä on tuonut, jotta ihmiset eivät hylkäisi järjestelmää ja kuluttamista.

Elämme jatkuvassa pelon ja toiveajattelun kehässä. Rahan jumala on aina luvannut suuria voittoja, jatkuvaa talouskasvua. Nyt on kuitenkin sielunvihollinen, jonka nimi on ”epäusko järjestelmään,” päässyt myrkyttämään kuluttajien mielet sekä kuluttamisen (vertaa: uhraaminen, antaminen) on siirtynyt säästämiseksi ja siten markkinatalouden näkökulmasta häpeälliseksi pihtaamiseksi ja siten tottelemattomuudeksi. Siinä on kylliksi syitä toivoa ja odottaa ihmisten alkavan uudelleen haluta aineellisia ja aineettomia asioita rajattomasti, vaikka vatsanpohjassa vähän nipisteleekin kuluttaessa.

Valtiot yhdessä EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa pelastavat parhaillaan liberaalia markkinataloutta romahdukselta. Siinä yhteydessä edunsaajia ei ole valittu neutraalein perustein, vaan voittajia ovat suuret, ahneet ja röyhkeät, kun taas ja häviäjiä ovat pienet, kiltit ja kuuliaiset. Sitä kautta on syntynyt varallisuuden ja tulojen jättiläismäinen uusjako, joka vaikuttaa pysyvästi kansalaisten moraaliseen ymmärrykseen.

Ideologiaa hämärtää hieman se, että voiton näyttäisi korjaavan ei-vapaaseen markkinatalouteen uskova Kiina, jonka demokratia käsitykset kauhistuttavat monia, tosin niistä ei kovin paljon kannata puhua, sillä rahakas kaveri on tarpeellinen kaveri.

Kristinusko ja mammona - kuinka Jeesus suhtautui mammonaan?

Raamatussa on 2350 talouteen liittyvää jaetta. Jeesus nimeää vuorisaarnassaan (Matt. 6:24) yhdeksi päävastustajakseen mammonan.  Puhuessaan ahneudesta Raamattu ei säästele sanoja. Ahneus on niitä syntejä, jotka asuvat ihmisen sydämessä ja sieltä vapaaksi päästessään saastuttavat ihmisen (Mark. 7:22). Rahan himo on kaiken pahan alku ja juuri (1. Tim. 6:10), joka tuottaa uusia ja uusia rikkaruohoja Jumalan puutarhaan. Ahneus on epäjumalanpalvelusta (Ef. 5:5) eikä yksikään ahne tule koskaan perimään Jumalan valtakuntaa (1. Kor. 6:10).

Raamattu ei sinänsä arvostele rikkaita, vaan opettaa heitä nöyryyteen sekä olemaan kiintymättä omaisuuteensa. Sen sijaan ahneutta se arvostelee. Ahneus vääristää Jumalan tarkoituksen. Se ottaa Jumalan hyvät lahjat aivan uuteen käyttöön: Se tekee omaisuudesta ihmisen turvan ja pyrkii näin korvaamaan Jumalan, todellisen turvan antajan. Ei Jeesus vahingossa sano: "Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa" (Matt. 6:24). Kristinuskon tarjoama syvä perusturvallisuus, joka perustuu luottamukseen ja sisäiseen varmuuteen Jumalan oikeudenmukaisuudesta, armosta ja hyvyydestä, käy kaupaksi nyt huonosti, etenkin kun sitä ei edes yritetä myydä tai tarjota ilmaiseksi, kuten sen luonteeseen kuuluu.

18.6.2016 Ismo Valkoniemi